Kevään 2020 keskustelutilaisuus jouduttiin perumaan koronaepidemian takia.
Syksy 2019 – Suomen lähialueiden turvallisuusnäkymät
Suomen turvallisuustoimintaympäristön muutokset voimapolitiikan nousun ja suurvaltojen välisen strategisen kamppailun aikakaudella. Panelisteina toimivat
Sari Rautio (johtaja, turvallisuuspolitiikka ja kriisinhallinta, ulkoasiainministeriö)
Harri Mikkola (johtava tutkija, Ulkopoliittinen instituutti)
Matti Pesu (vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti)
Puhetta johti Katse ry:n puheenjohtaja Mikael Wigell (vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti)
Kevät 2019 – Vaalihäirintä ja demokraattinen haavoittuvuus
Seminaarissa pureuduttiin ulkoisen vaalihäirinnän problematiikkaan ja kuinka puolustaa avointa demokratiaa sitä vastaan. Mukana keskustelemassa olivat
Hanna Smith (tutkimusjohtaja, Hybridiosaamiskeskus)
Tero Koskinen (valmiuspäällikkö, Mediapooli)
Päivi Anttikoski (viestintäjohtaja, Valtioneuvoston kanslia)
Mika Aaltola (ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti)
Puhetta johti Katse ry:n puheenjohtaja Mikael Wigell (vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti)
Syksy 2018
Kevät 2018 – Kiinan vahvistuva rooli kehitysmaissa
Kiina on kiistatta yksi globalisaation hyötyjistä, mutta samalla se esiintyy vallitsevan liberaalin maailmanjärjestyksen haastajana. Mitä Kiina haluaa? Pyrkiikö Kiina mullistamaan koko liberaalin maailmanjärjestyksen, vai tyytyykö se ainoastaan muokkaamaan sitä palvelemaan paremmin omia etujaan? Viitteitä Kiinan pyrkimyksistä ja sen nousun seurauksista voi saada tarkastelemalla Kiinan toimintaa ’globaalissa etelässä’. Kiinasta on tullut merkittävä poliittis-taloudellinen toimija niin Afrikassa, Aasiassa kuin Latinalaisessa Amerikassa. Onko Kiina näin haastamassa länsimaiden perinteistä vaikutusvaltaa kehitysmaissa? Millä tavalla tämä vaikuttaa vallitsevan liberaalin maailmanjärjestyksen vakiintuneisiin normeihin ja käytäntöihin?
Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seuran (KATSE) järjestämässä keskustelutilaisuudessa pureudutaan näihin Kiinan nousun maailmanpoliittisiin seurauksiin. Mukana keskustelemassa ovat
Mikael Mattlin, kollegiumtutkija, Turku Institute for Advanced Studies (TIAS), Turun yliopisto
Jyrki Kallio, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Niina Mäki, asiantuntija, KEPA
Puhetta johtaa vanhempi tutkija Mikael Wigell, Ulkopoliittinen instituutti
Syksy 2017 – ’Hybridiuhat’ ja turvallisuusparadigman muutokset
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on viime vuosina ryhdytty korostamaan ”hybridiuhkia”. Usein nähdään, että erityisesti Venäjä on pyrkinyt hyödyntämään taloudellisten, poliittisten, informaatioon liittyvien sekä sotilaallisten työkalujen yhdistelmää saavuttaakseen strategisia tavoitteitaan – ilman perinteisen sodan kynnyksen ylittämistä. Hybridivaikuttaminen ilmentää osaltaan geopolitiikan muutosta kohti valtioiden toteuttamaa kätketympää strategista vaikuttamista. Usein kyse on kansainvälisten keskinäisriippuvuuksien eri muotojen hyödyntämisestä vaikutus- ja painostuskeinoina. Globaalien riippuvuuksien nousu yleisen strategisen ajattelun keskiöön ja laajempaan keskusteluun merkitsee myös kansallisen turvallisuustoiminnan painopisteiden muutosta. Erityisesti resilienssi-kysymykset ovat jo nousseet määrittämään tulevaisuuden turvallisuuspolitiikan suuntaviivoja.
Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seuran (KATSE) järjestämässä keskustelutilaisuudessa pureudutaan näihin turvallisuustoimintaympäristön muutoksiin ja muuttuneisiin turvallisuuskäsityksiin. Mukana keskustelemassa ovat
Juha Mustonen, kansainvälisten asioiden johtaja, Hybridikeskus (TBC)
Katri Pynnöniemi, Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori, Maanpuolustuskorkeakoulu/Helsingin yliopisto
Tapio Juntunen, väitöskirjatutkija, Johtamiskorkeakoulu/Tampereen yliopisto
Puhetta johtaa vanhempi tutkija Mikael Wigell, Ulkopoliittinen instituutti
5.4.2017 – Lähi-itää etsimässä, Lapin yliopisto
Lähi-itää etsimässä -tilaisuudessa keskitytään Turkin poliittiseen tilanteeseen, islamin rooliin politiikassa ja maan demokratiakehityksen vakaviin haasteisiin. Tapahtuman järjestelyissä on mukana myös Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seura (KATSE).
Aiheesta ovat keskustelemassa filosofian tohtori Anu Leinonen, jonka kurdeja ja nationalismia turkkilaisessa lehdistössä käsittelevä väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa tämän vuoden alussa ja tohtori Johanna Vuorelma, jonka Turkin ulkopolitiikkaa koskeva väitöskirja tarkastettiin Warwickin yliopistossa niin ikään tämän vuoden alussa.
Puheenjohtajana toimii dosentti Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta.
Kevät 2017 – Luottamus kansainvälisessä politiikassa
Luottamus on yhteistyön edellytys kansainvälisessä politiikassa. Luottamuksen olemassaoloa on kuitenkin vaikea mitata, koska se määritellään monella eri tavalla. Usein huomio kiinnittyy valtioiden väliseen epäluottamukseen luottamuksen sijaan. Kun valtioiden ja organisaatioiden välit ovat enenevässä määrin koetuksella lähtien Venäjän ja Turkin suhteista Euroopan unioniin aina Yhdysvaltojen uuden presidentin Donald Trumpin kovaan ulkopoliittiseen retoriikkaan, luottamuksesta kansainvälisissä suhteissa pitäisi puhua huomattavasti enemmän. Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seuran (KATSE) ja Suomen Eurooppa-tutkimuksen seuran (FESA) järjestämässä keskustelutilaisuudessa pureudutaan luottamukseen kansainvälisessä politiikassa. Mukana keskustelemassa ovat
Charlotta Collén, erikoistutkija, puolustusministeriö
Tuomas Forsberg, kansainvälisen politiikan professori, Tampereen yliopisto
Sinikukka Saari, erikoistutkija, ulkoministeriö
Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve, suurlähettiläs, Suomen pysyvän EU-edustuston päällikkö
Risto Saarinen, ekumeniikan professori, Helsingin yliopisto
Puhetta johtaa tutkijatohtori Johanna Vuorelma, Eurooppa-tutkimuksen verkosto, Helsingin yliopisto
19.4. klo 17.00–18.30, Ulkopoliittinen instituutti
Syksy 2016 – Lähi-itää etsimässä
50 vuotta sitten siirtomaa-ajan jälkeiset Bagdad, Teheran ja Damaskos olivat nopeasti modernisoituvia kaupunkeja, joissa oli rikas kulttuurielämä, vilkas keskusteluilmapiiri ja poliittisesti uudistusmielisiä hallintoja. Nykypäivän Irakia, Irania ja Syyriaa ei tunnistaisi enää samoiksi paikoiksi sotien, vallankumousten ja itsevaltaisten hallintojen jäljiltä. Miksi Lähi-idän alue lähti kehittymään synkkään suuntaan 1970-luvulta lähtien? Entä missä mennään itsevaltaistuvassa Turkissa, josta piti tulla Euroopan unionin jäsenmaa? Pohjois-Afrikassa puolestaan vallitsee poikkeuksellisen epävakaa poliittinen tilanne arabikevään kansannousujen jälkeen. Miltä Lähi-idän poliittinen tilanne näyttää Venäjän hallinnon näkökulmasta? Kuinka hyvin Lähi-idän käsite edes kuvastaa kulttuurisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti moninaista aluetta – onko valtauskonto islam niiden ainoa yhdistävä tekijä? Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seura KATSE ja Politiikasta.fi pureutuvat levottoman Lähi-idän poliittisen tilanteen taustaan, laajempiin vaikutuksiin ja ratkaisuvaihtoehtoihin.
Keskustelutilaisuuksissa Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä tutkijat avaavat kysymyksiä Lähi-idän menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta vuoropuhelussa yleisön kanssa. Ensimmäinen keskustelutilaisuus järjestetään tiistaina 29.11. klo 18.00–19.30 Helsingin yliopiston päärakennuksessa salissa aud XIV (Unioninkatu 34).
Alustajat:
Professori Hannu Juusola (Helsingin yliopisto)
Tutkijatohtori Hanna Smith (Helsingin yliopisto)
Tutkija Johanna Vuorelma (Warwickin yliopisto)
Puhetta johtaa yliopistonlehtori Leena Malkki (Helsingin yliopisto)
Kevät 2016 – Eurooppa Pariisin ja Brysselin iskujen jälkimainingeissa
KATSE järjestää yhteistyössä Suomen Eurooppa-tutkimuksen seuran kanssa keskustelutilaisuuden aiheesta Eurooppa Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen jälkeen ke 20.4. klo 16:30-18:00 Helsingin yliopistolla (Snellmaninkatu 12, Festsal).
Tilaisuudessa alustavat tutkijat Juha Saarinen, Emilia Palonen ja Leena Malkki. Puheenjohtaja toimii Suomen Eurooppa-tutkimuksen seuran varapuheenjohtaja Juha Jokela.
Syksy 2015 – Missä on Suomi? Suomen identiteettipolitiikka 2010-luvulla
Vilho Harle ja Sami Moisio väittivät vuonna 2000 julkaistussa kirjassaan Missä on Suomi, että suomalainen identiteettiajattelu oli jämähtänyt menneisyyteen. Suomalainen identiteettiprojekti oli vuosikymmeniä perustunut rajojen vetämiselle määrittelemällä Suomi ”perinjuurin eurooppalaisten kansojen” joukkoon ja poissulkemalla Venäjä toisena. Harle ja Moisio väittivät, että tällainen rajojen ylläpitäminen oli aikansa elänyttä eikä sopinut globalisoituvaan maailmaan. He kysyivätkin, olisiko aika keksiä jotain muuta.
Pitkän hiljaiselon jälkeen keskustelu identiteettipolitiikasta on herännyt uudelleen eloon. Vanhat kipukohdat Suomen asemasta Euroopassa nousivat esille, kun tunnettu Yhdysvaltojen ulkopolitiikan veteraani Zbigniew Brzezinski hahmotteli helmikuussa 2014 Financial Timesin sivuilla Suomen paikkaa idän ja lännen välissä tavalla, jota Suomessa on vuosikymmeniä yritetty vastustaa. Suomen ”sijainnista” Euroopassa ja roolista kansainvälisessä yhteisössä on kiistelty myös kansallisessa julkisessa keskustelussa useaan otteeseen mm. liittyen puolustuspoliittisiin ratkaisuihin, Suomen EU-politiikkaan ja kehityspolitiikkaan. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena on kartoittaa Suomen paikkaa ja identiteettipolitiikan kehittymistä 2000-luvulla sekä erityisesti viime vuosina. Onko EU:n mallioppilaasta tullut kapinoiva niskoittelija? Eikö Suomen joukkuetta enää kiinnosta ratkoa maailman ongelmia? Onko Suomen paikka liukumassa poliittisilla mentaalikartoilla kohti itää? Onko sillä väliä, jos onkin?
Aiheesta alustamassa ovat prof. Sami Moisio (Helsingin yliopisto), prof. Tuomas Forsberg (Tampereen yliopisto) ja prof. Marja Keränen (Jyväskylän yliopisto). Keskustelua johtaa vanhempi tutkija Mikael Wigell (Ulkopoliittinen instituutti).
Eurooppa-tutkimuksen päivä 2015
KATSE on mukana järjestämässä 9.10. pidettävää Eurooppa-tutkimuksen päivää. Tervetuloa mukaan pohtimaan eurooppalaisen rauhan ja turvallisuuden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä!
EUROPEAN STUDIES DAY 9 OCTOBER 2015
Keynote speech, Eurooppasali (Malminkatu 16)Prof. Adrian Hyde-Price (University of Gothenburg): “European Security and the Ukraine Crisis: Between Globalisation and Geopolitics”
Comment: Senior Researcher Kristi Raik (Finnish Institute of International Affairs)
Chair: Research Director Leena Malkki (University of Helsinki/Finnish International Studies Association)
The continuing crisis in the Ukraine has proved to be a ‘game-changer’ for European security. It also casts into sharp relief some of the key features and developments in the European security system. The Ukraine crisis has significantly altered Europe’s security environment, and Russia’s actions have fundamentally changed the European vision of a continent whole, free and at peace. This paper examines the European security system in the light of the Ukraine crisis, and provides an analysis of the ontology of European security. It identifies the key actors, structures and systemic dynamics of contemporary Europe, and focuses on the impact on Europe’s security order of two underlying structural trends: globalisation and geopolitics. The paper concludes by examining the dilemmas and difficulties facing Europe in the light of the Ukraine crisis, and analyses the impact of the crisis on both the European Union and NATO.
12:30-14:00 Eurooppalaisen turvallisuuden haasteet ja tulevaisuus, Unioninkatu 38, sali A205
Alustajat:- Hanna Ojanen (Tampereen yliopisto)- Rasmus Hindren (puolustusministeriö)- Tuomas Iso-Markku (Ulkopoliittinen instituutti)
Puheenjohtaja: Arto Aniluoto (Eurooppalainen Suomi ry/Eurooppa-tutkimuksen seura)
14:30-18:00 Workshop sessions
Workshop 1 (Unioninkatu 38, A206)
Chair: Leena Malkki (University of Helsinki) & Arto Aniluoto (European Movement in Finland/Finnish European Studies Association)
Kamilla Aliyeva (University of Helsinki): Impact of migration policies on access to labour market by migrant workers in Europe
Marko Nousiainen (University of Jyväskylä): Political interpretations on the European participatory turn: Europeanisation, Americanisation and ordo-liberalisation of social action
Matti Jutila (University of Turku): Regaining EU leverage in European minority politics: Benefits of double delegation and the raise of a new principal
Maria Mekri & Mirva Salminen (SaferGlobe Finland/University of Lapland): Charting the Impossible: Creating a Framework for Comparative Study in European Union Civilian Crisis Management
Workshop 2 (Unioninkatu 38, A205)
Chairs: Tuomas Iso-Markku (Finnish Institute of International Affairs) & Hanna Ojanen (University of Tampere)
Marco Siddi (Finnish Institute of International Affairs): Norms, identities and vulnerabilities: The Ukraine crisis and the securitisation of EU-Russia gas relations
Unto Vesa (University of Tampere): Security Trends in the Baltic Sea Region
Ari-Elmeri Hyvönen (University of Jyväskylä): “Ethical Power Europe” and EU’s Response to the Arab Spring
Sigrid Kaasik-Krogerus (University of Helsinki): Back to the post-Soviet? Ukrainian Crisis as Popular Geopolitics
Tommi Koivula (Finnish National Defence University): The European Union and the Use of Military Force: Mapping the Discursive Space of the EU Common Security and Defence Policy